Lomalla viimeinkin

Käväisimme parin viikon retkellä Turkissa. Mukana kaksi aikuista ja kaksi lasta, joista toinen ei vielä itse kävele. Mukaan piti siis ottaa jos jonkinlaista vaatetta. Tällä kertaa kuitenkin teimme poikkeuksellisen pakkausjärjestelyn. Kirjoitimme nimittäin etukäteen Exceliin ylös, mitä pakkaamme mukaan lähtiessämme. Taulukko oli koneellamme auki ja siihen tuli lisäiltyä ja poistettua muutamana päivänä tarvittavia ja ei tarvittavia tavaroita. Tavarat olivat toki pääasiassa vaatteita.

Oivallus suunnitella etukäteen pakattavat tavarat oli hyvä ja toimiva. Listan avulla pystyi varsin selvästi näkemään mielessään, tarvitaanko tuota ja tuota reissulla mukana. Kahden viikon matka erosi viikon matkasta esimerkiksi siinä, että emme ottaneet kahdelle viikolle alusvaatteita ja t-paitoja mukaan, vaan tarkoituskin oli pestä niitä matkalla. Näin myös tapahtui.

Pakkaaminen listasta oli todella helppoa. Kuusi t-paitaa, selvä! Kolmet shortsit, selvä! Kahdet uikkarit, pakattu! Sen kun vain latoi kaapista matkalaukkuun. Pakkaamisstressi väheni olennaisesti.

Kuumassa kelissä tarvitaan toki jonkin verran enemmän vaatteita hikoilemisen takia kuin kylmässä, ellei sitten halua jokaisena tai joka toisena päivänä pestä pyykkiä, mikä sekään ei kyllä ole valtava homma. Kylmään keliin tietenkin tarvitaan enemmän päällysvaatteita. Nyt kaikilla oli Suomesta lähtiessä päällään yhdet pitkät housut ja yksi pitkä paita. Eikä enempää tarvittukaan. Itse asiassa mukana olivat myös oloasuverkkarit, mutta niitä ei kukaan käyttänyt, kun olisi tullut kuuma.

Tästä suunnittelusta huolimatta matkalaukullisia mukaanotettavaksi tuli kolme, joista yksi suurempi ja kaksi lentolaukkua. Sen lisäksi erillisessä kassissa kulkivat eväät, matkan aikana tarvittavat vaipat ja muut. Koska reissussa oli mukana pieni lapsi, tarvitsimme hänelle rattaat. Itse olisin halunnut pärjätä kahdella matkalaukulla, mutta josko ensi kerralla. Vaimo kyllä tunnusti perillä, että oli pakannut itselleen ylimääräistä listan ulkopuolelta.

Seuraavalle reissulle voisin taas pakata vähän vähemmän. Ainakin ne toiset uikkarit jäävät pois. Kyllä kannatti raahata ne Turkkiin asti viimein siellä tajutakseen, että en oo niitä sen takia käyttänyt, koska ne on huonot jalassa. Mutta arvatkaa mitä, raahasin ne takaisinkin. En halunnut heittää niitä roskiin, vaan pesen ja laitan keräykseen, josko ne jonkun muun jalkaan sopisivat.

Olisi tavaraa voinut enemmänkin ottaa. Esimerkiksi hotellin kuntosalilla sisäkengät olisivat voineet olla hyvät. Viihdyin kuitenkin salilla paremmin paljain jaloin, samoin kuin koko muunkin ajan. Kahdet ylimääräiset sisäkengät matkalaukussa veisivät yllättävän paljon tilaa. Nyt minulla oli mukana mennessä yhteensä kahdet kengät, takaisin tullessa kolmet, kun uudet tuli hankittua.

Perillä ostokset olivat varsin maltillisia. Itse ostin kaksi uutta t-paitaa ja yhdet kengät (Merrellin barefoot-lenkkarit), vaimo osti kaksi paitaa ja kaksi mekkoa ja tytär yhden mekon, sortsit ja jotain pikkuprinsessakoruja. Yhteensä 10 juttua. Sen lisäksi tuliaisiksi turkkilaisia karkkeja. Ei ollut samanlaista tarvetta ostaa halpoja vaatteita kuin joskus, kun tiesi, ettei niitä tarvitse. Kotoa tuotu uimarengas jäi Turkkiin, koska se hajosi. Muuten samat vaatteet tulivat takaisin.

Reissu oli mukava, eikä rahaakaan juuri mennyt. Vasta reilun viikon oltuamme kengät ostettuani olin käyttänyt rahaa enemmän muuhun kuin kulkemiseen. Selvä on, että erilaisiin säihin ja muihin olosuhteisiin on hyvä varautua. Kuten siihen, että lentokentällä lapsi päättää turauttaa bodyn ruskeaksi. Varabody oli tietysti matkalaukussa jo matkalla ruumaan. Pesuhommiksi meni. Kaikkeen mahdolliseen ei kuitenkaan pysty varautumaan, joten ei kannata yrittääkään.

Koeta sinäkin ensi kerralla pakata vähän vähemmän. Liikkuminen on kevyempien kantamusten kanssa paljon mukavampaa. Tai mistä minä tiedän, jos tykkää raahaamisesta. Mennen tullen lentokentällä turkkilaisessa illassa näkyi aika monta matkalaukkujen kanssa hikoilevaa suomalaista.